Showing posts with label SUOMI. Show all posts
Showing posts with label SUOMI. Show all posts

Tuesday, February 25, 2020

SUOMI -- Manlio Dinucci -- «SODANKÄYNNIN TAITO» -- Kreikka – sotilastukikohtien loppuunmyynti Yhdysvalloille


 Resultado de imagem para pictures of U.S military instalations in Greece
 «SODANKÄYNNIN TAITO»
 Kreikka – sotilastukikohtien loppuunmyynti Yhdysvalloille 
Manlio Dinucci





Kreikan parlamentti vahvisti sopimuksen, joka antaa Yhdysvalloille oikeuden käyttää kaikkia kreikkalaisia sotilastukikohtia. Yhdysvaltain sotavoimat eivät tule käyttämään niitä ainoastaan aseiden varastointiin, tarvikkeisiin ja harjoitusalueina vaan myös «hätätoimenpiteitä» varten, mikä todellisuudessa tarkoittaa hyökkäysoperaatioita.
Erityisen tärkeä on Larissan tukikohta, johon Yhdysvaltain ilmavoimat jo on varastoinut MQ-9 Reaper -drooneja, sekä Stefanovikion tukikohta, johon Yhdysvaltain armeija jo on sijoittanut Apache- já Black Hawk -helikoptereita.
Kreikan puolustusministeri Nikolaos Panayotopoulos kuvaili sopimusta «kansallisen edun mukaiseksi koska se lisää Kreikan merkitystä Yhdysvaltain suunnittelun suhteen». Merkitystä, joka Kreikalla on ollut jo kauan – meidän on vain muistettava everstien tekemä verinen vallankaappaus, joka järjestettiin 1967 CIA:n johtaman Stay Behind – operaation yhteydessä [1],  ja  sitä Italiassa seurannut verilöylyjen sarja, joka alkoi Piazza Fontanan hyökkäyksestä 1969 [2].

Saman vuoden aikana Yhdysvaltain laivaston erillisosasto siirrettiin Sisiliasta, Sigonellan tukikohdasta,  Kreikkaan, Soudan lahdelle Kreetalla. Tänä päivänä Soudan lahti on yksi tärkeimmistä Yhdysvaltain/Naton ilma-merivoimien tukikohdista Välimerellä, ja  sitä käytetään sotimiseen Lähi-Idässä já Pohjois-Afrikassa. Pentagon investoi Soudan lahteen 6 miljoonan summan Larisaan investoitavien 12 miljoonan lisäksi, Panagiotopoulos ilmoitti, esitellen sen suurena mahdollisuutena Kreikalle.
Pääministeri Kyriakos Mitsotakis kuitenkin huomautti, että Ateena oli jo allekirjoittanut Pentagonin kanssa F-16 kaluston modernisointia koskevan sopimuksen, joka maksaa Kreikalle 1,5 miljardia dollaria, että Kreikka on myös kiinnostunut mahdollisuudesta ostaa lisää drooneja ja F-35 -hävittäjiä Yhdysvalloilta.
Kreikka tunnetaan myös eurooppalaisena liittolaisena, joka on käyttänyt bruttokansantuotteestaan Bulgarian jälkeen eniten (2,3%)  sotilasmenoihin.
Sopimus myös takaa Yhdysvalloille on «rajoittamattoman käyttöoikeuden Alexandroupolisin satamaan»[3], joka sijaitsee Egeanmerellä lähellä Dardanellien salmia, jotka yhdistävät Välimeren Mustaan mereen Turkin alueen yli, ja siksi muodostaa ratkaisevan kohdan meriliikenteessä, erityisesti Venäjälle. Sen lisäksi viereinen Itä-Traakian alue (pieni europpalainen osa Turkkia) on kohta, johon Turk-Stream -kaasuputki tulee Venäjältä Mustan meren kautta.
«Strateginen investointi», jonka Washington on jo aloittanut sataman infrastruktuureissa, tähtää Alexandroupoliksen tekemiseen yhdeksi tärkeimmistä Yhdysvaltain sotilastukikohdista alueella. Se voisi estää venäläisten laivojen pääsyn Välimerelle,  ja  samalla tehdä vaikeaksi Kiinan pyrkimykset tehdä Piraeuksesta tärkeä käyntisatama Uudelle Silkkitielle.
«Työskentelemme muiden demokraattisten partnereidemme kanssa alueella pitääksemme loitolla pahat tekijät kuten Venäjä  ja  Kiina [4], erityisesti Venäjän, joka käyttää energiaa negatiivisen vaikuttamisen keinona», Yhdysvaltain lähettiläs Geoffrey Pyatt sanoi Ateenassa, korostaen, että «Alexandroupoliksella on ratkaiseva rooli Euroopan energian ja vakauden turvaamisessa».  
Keskinäinen puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa esitetään tässä yhteydessä, ja  Kreikan parlamentti hyväksyi sen 175 äänellä (keskusoikeisto, Uusi demokratia ja muut) ja 33 vastaan (KKE ja muut), samalla kun 80 ilmoitti olevansa «paikalla» - Yhdysvaltain kongressin  mallin mukainen Kreikan parlamentin käyttämä äänestämästä pidättäytyminen. Syriza, Alexis Tsiprasin johtama radikaalin vasemmiston koalitio, jätti äänestämättä. Hallituksesta eronneena, nyt oppositiossa, maassa, jonka on pakko myydä oma  taloutensa  ja nyt myy paitsi sotilastukikohtansa, myös mitä on jäljellä sen itsenäisyydestä.  
Kääntäjä: Tuula

    
[1] « La guerre secrète en Grèce », par Daniele Ganser, Voltaire Network, 24 August2013.
[2] « Quand le juge Felice Casson a dévoilé le Gladio… », by Daniele Ganser, Voltaire Network, 17 October 2009.
[3] « Alexandroupolis, nouvelle base US contre la Russie », by Manlio Dinucci, Traduction Marie-Ange Patrizio, Il Manifesto (Italy), Voltaire Network, 24 September 2019.



[4] « Greece, the NATO factor », by Manlio Dinucci, Traduction Marie-Ange Patrizio, Il Manifesto (Italy), Voltaire Network, 7 April 2015.

Sunday, January 19, 2020

SUOMI -- Manlio Dinucci -- Iranin lisäksi myös Kiina Yhdysvaltain kohteena

Resultado de imagem para pictures of the New Silk Road between China and Iran
  Iranin lisäksi myös Kiina Yhdysvaltain kohteena 
 Manlio Dinucci
Presidentti Donald Trumpin valtuuttama iranilaisen kenraali Qassem Suleimanin murha on johtanut ketjureaktioon, joka on leviämässä Lähi-Itääkin laajemmalle. Tämä oli päätöksen tekijän tarkoituskin. Suleiman oli jo kauan ollut Yhdysvaltain tähtäimessä, mutta presidentit Bush ja Obama eivät koskaan antaneet lupaa salamurhaan. Miksi Trump teki tämän päätöksen? Siihen on useita syitä, esimerkiksi hänen henkilökohtainen halunsa peitellä puutteitaan esiintymällä kiihkeänä puolustajana Yhdysvalloille, jota uhkaa vaarallinen vihollinen. Perussyytä Suleimanin murhalle, josta Varjohallitus teki päätöksen ennen asian viemistä Valkoiseen taloon, täytyy etsiä tekijästä, josta on tullut tärkeä Yhdysvaltain etujen kannalta aivan viime vuosina – Kiinan kasvavasta taloudellisesta läsnäolosta Iranissa. 
Iranilla on tärkeä rooli Pekingin vuonna 2013 käynnistämässä Uudessa Silkkitiessä, joka tällä hetkellä on hyvällä alulla – siihen kuuluu Kiinan ja Euroopan välinen tie- ja rautatieverkosto, joka kulkee Keski-Aasian, Lähi-Idän ja Venäjän läpi, ja siihen yhdistyy Intian valtameren, Punaisen meren ja Välimeren kautta kulkeva merireitti. Suunnitelmiin kuuluu yli 1000 miljardin dollarin investoinnit kaikkiin tie-, rautatie- ja meri-infrastruktuureihin yli 60 maassa. Tämän puitteissa Kiina on investoimassa suunnilleen 400 miljardia dollaria – 280 öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuuteen ja 120 miljardia liikenteen infrastruktuureihin, joihin kuuluvat öljy- ja kaasuputket. Suunnitelman mukaan nämä sijoitukset on tarkoitus uusia viiden vuoden hyödyntämisen  jälkeen.
Energia-alueella Kiinan kansallinen Petroleum Corporation, julkisessa omistuksessa oleva yritys, sai Iranin hallitukselta sopimuksen merellä tapahtuvan porauksen kehittämiseen Persianlahden South Pars/North Dome -kentällä, jossa on maailman suurin maakaasuvaranto. Tämän lisäksi Iran on mukana kehittämässä öljykenttien tuotantoa Länsi-Karounissa toisen kiinalaisen yhtiön, (75% valtion omistaman) Sinopecin kanssa. Päästäkseen yli Yhdysvaltain kauppasaarrosta Kiina lisää iranilaisen öljyn tuontia. Vielä vakavampaa Yhdysvalloille on se, että nämä Kiinan ja Iranin väliset kauppa- ja muut sopimukset lisäävät Kiinan renminbin (yan) ja muiden valuuttojen käyttöä, mikä aiheuttaa dollarin käytön vähenemistä.
Liikennealalla Kiina on allekirjoittanut sopimuksen Iranin rautateiden 900 kilometrin  sähköistämisestä hankkeen puitteissa, jossa suunnitellaan koko rautatieverkon sähköistämistä vuoteen 2025 mennessä, ja todennäköisesti se sopii myös nopeasta, yli 400 kilometrin rautatiestä. Iranin rautatiet yhdistyvät 2300 kilometrin linjaan, joka yhdistää jo Kiinan ja Iranin, mikä vähentää tavarankuljetusajan 15 päivään meriteitse tapahtuvasta 45 päivästä. Suuren luoteis-Iranissa sijaitsevan teollisuuskaupungin Tabrizin kautta – mistä lähtee 2500 kilometrin kaasuputki Ankaraan, Turkkiin – Uuden Silkkitien liikenneinfrastruktuurit voitaisiin näin yhdistää Eurooppaan.
Kiinan ja Iranin väliset sopimukset eivät tähtää mihinkään sotilaalliseen, mutta iranilaislähteen mukaan alueiden valvomiseen suunnitellaan otettavaksi työhön noin 5000 kiinalaista vartijaa, jotka rakennusyhtiöt palkkaisivat turvallisuuspalveluihin. Merkittävää on myös se, että ensimmäinen Iranin, Kiinan ja Venäjän merivoimien harjoitus on tapahtuva joulukuun lopulla Omanin lahdella ja Intian valtamerellä.
Nämä tosiseikat huomioonottaen ei ole vaikeaa nähdä, miksi Washingtonissa päätettiin Suleimanin murhasta – tarkoituksena oli provosoida Teheran tekemään sotilaallinen vastaisku otteen kiristämiseksi Iranista ja jotta voitaisiin oikeuttaa hyökkäys, ja myös  vaikeutettaisiin kiinalaista Uusi Silkkitie -projektia, jonka vastustamiseen Yhdysvalloilla ei ole keinoa talouspuolella. Suleimanin murhan aikaansaama ketjureaktio vaikuttaa myös Kiinaan ja Venäjään, ja luo yhä vaarallisemmaksi kehittyvän tilanteen.
il manifesto9. tammikuuta 2020

Kääntäjä: Tuula




DECLARATION OF FLORENCE

Manlio Dinucci


Geographer and geopolitical scientist. His latest books are Laboratorio di geografia, Zanichelli 2014 ; Diario di viaggio, Zanichelli 2017 ; L’arte della guerra / Annali della strategia Usa/Nato 1990-2016, Zambon 2016, Guerra Nucleare. Il Giorno Prima 2017; Diario di guerra Asterios Editores 2018, Premio internazionale per l'analisi geostrategica assegnato il 7 giugno 2019 dal Club dei giornalisti del Messico, A.C.






Friday, January 17, 2020

SUOMI -- Manlio Dinucci -- Yhdysvaltain strategia ja kaasuputkisodan kustannukset meille

Imagem relacionada
 Yhdysvaltain strategia ja kaasuputkisodan kustannukset meille 
 Manlio Dinucci



Huolimatta meneillään olevasta, mutkikkaasta presidentti Trumpin virkasyytöstä koskevasta taistelusta republikaanit ja demokraatit laskivat senaatissa aseensa äänestääkseen lähes yksimielisesti ankarien sanktioiden määräämisestä North Stream 2:n rakennukseen osallistuville yhtiöille, putken joka kaksinkertaistaisi venäläisen kaasun kuljetuksen Saksaan Itämeren yli. Pääasialliset uhrit olivat eurooppalaiset yhtiöt, jotka olivat auttaneet rahoittamaan 11 miljardin dollarin hankkeen venäläisen Gazprom-yhtiön kanssa. Siinä ovat mukana myös itävaltalainen Omy-yhtiö, englantilais-hollantilainen Royal Dutch Shell, ranskalainen Engie, saksalaiset Uniper ja Wintershall, italialainen Saipem ja sveitsiläinen Allseas.
Yhdysvallat varoittaa North Streamin kaksinkertaistamisen lisäävän Euroopan riippuvuutta Venäjän kaasusta. Se on ennen kaikkea huolissaan siitä, että Itämeren putki kulkee Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan merialueiden kautta, välttäen siten Visegrad-ryhmän maat (Tsekki, Slovakia, Puola ja Unkari), Baltian maat ja Ukrainan. Toisin sanoen Euroopan maat, joilla on läheisimmät suhteet Washingtoniin Naton kautta (ja näihin meidän on pakko lisätä Italia).
Tästä om todisteena se, että North Stream 2 -sanktiot sisältyvät National Defense Authorization Act  -säädökseen, joka tilikautena 2020 myöntää Pentagonille jättimäiset 738 miljardia dollaria uusiin sotiin ja aseisiin (myös avaruusaseisiin), ja kun tähän lisätään muut hallinnolliset menot, ne nostavat Yhdysvaltain armeijan menot noin 1000 miljardiin dollariin. North Stream 2:een kohdistetut taloudelliset sanktiot ovat osa poliittis-sotilaallista Venäjän vastaisuuden lisääntymistä.
Tätä vahvistaa myös se, että Yhdysvaltain kongressi ei ole asettanut sanktioita ainoastaan North Stream 2:lle vaan myös Turk-Streamille, joka valmistuessaan tuo Venäjältä kaasua Mustanmeren yli Itä-Traakiaan, pieneen eurooppalaiseen osaan Turkkia. Sieltä Venäjän kaasua toimitettaisiin Bulgariaan, Serbiaan ja muihin Euroopan maihin. Tämä on Venäjän vastaisku Yhdysvaltain menettelylle, joka onnistui pysäyttämään South Stream -putken vuonna 2014. South Streamin oli tarkoitus yhdistää Venäjä Italiaan Mustanmeren kautta ja maateitse Tarvisioon (Udineen). Silloin Italiasta olisi tullut EU:ssa vaihtoehtoinen kaasuntoimituspaikka, mistä koituisi merkittäviä taloudellisia etuja. Obaman hallinto onnistui romuttamaan projektin yhteistoiminnassa Euroopan Unionin kanssa.
Saipem-yhtiö (Italian Eni Group), johon taas kerran vaikuttivat Yhdysvaltain sanktiot North Stream 2:a vastaan, kärsi vakavasti South Streamin pysäyttämisestä – 2014 se menetti 2,4 miljardin euron arvoiset sopimukset, joihin olisi lisätty muita sopimuksia mikäli projekti olisi jatkunut. Mutta tuolloin kukaan Italiassa tai EU:ssa ei protestoinut Yhdysvaltain järjestämää projektin hautaamista vastaan. Nyt ovat kyseessä Saksan intressit, ja Saksassa ja EU:ssa kuullaan kriittisiä ääniä Yhdysvaltain North Stream 2 -sanktioista.
Mitään ei mainita siitä tosiasiasta, että Euroopan Unioni on tehnyt sopimuksen tuoda Yhdysvalloista  nesteytettyä maakaasua (LNG), jota eristetään bitumisesta liuskeesta tuhoavalla tekniikalla hyötysuunnassa (murtamalla). Vahingoittakseen Venäjää Yhdysvallat pyrkii vähentämään sen kaasunvientiä EU:hun, pakottaen eurooppalaiset kuluttajat maksamaan laskun. Sen jälkeen kun presidentti Donald Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker heinäkuussa 2018 allekirjoittivat yhteisen lausunnon, the Joint Statement of 25 July: European Union imports of U.S. Liquefied Natural Gas (LNG), EU on kaksinkertaistanut LGN-tuonnin Yhdysvalloista, aloittaen yhteisistä 656 miljoonan euron 




DECLARATION OF FLORENCE

Manlio Dinucci


Geographer and geopolitical scientist. His latest books are Laboratorio di geografia, Zanichelli 2014 ; Diario di viaggio, Zanichelli 2017 ; L’arte della guerra / Annali della strategia Usa/Nato 1990-2016, Zambon 2016, Guerra Nucleare. Il Giorno Prima 2017; Diario di guerra Asterios Editores 2018, Premio internazionale per l'analisi geostrategica assegnato il 7 giugno 2019 dal Club dei giornalisti del Messico, A.C.







Monday, July 15, 2019

SUOMI -- Manlio Dinucci -- « SODANKÄYNNIN TAITO » -- EU-maiden farssimaiset suhteet Venäjään


At a dinner attended by representatives of the Russian-Italian Civil Society Dialogue Forum.

« SODANKÄYNNIN TAITO » --
EU-maiden farssimaiset suhteet Venäjään
 Manlio Dinucci



Italian ja Venäjän suhteet ovat “erinomaiset”: näin pääminister Giuseppe Conte vakuutti ottaessaan vastaan presidentti Vladimir Putinin Roomassa. Viesti oli tarkoitettu rauhoitteeksi, jopa unilääkkeeksi, julkiselle mielipiteelle. Periaatteessa kokous rajoittui taloussuhteiden käsittelyyn.

Venäjä, jossa on 500 italialaista yhtiötä, on Italialle viidenneksi suurin vientimaa Euroopan ulkopuolella, ja se toimittaa Italialle 35% sen tarvitsemasta maakaasusta. Tämän vaihdon arvo – Putinin mukaan – oli 27 miljardia dollaria vuonna 2018, mutta 2013 se oli 54 miljardia. Tämä merkitsee summan puolittuneen syystä, jota Conté kutsuu “Venäjän ja EU:n suhteiden huononemiseksi, mikä johti Euroopan sanktioihin” (jotka todellisuudessa päätetään Washingtonissa).

Tästä huolimatta maiden välillä on “vahvat suhteet kaikilla tasoilla”. Rauhoittava sävy, joka muistuttaa Conte vierailusta Moskovassa 2018 ja pääministeri Matteo Renzin matkasta Pietariin 2016, jolloin hän vakuutti, että fraasi 'kylmä sota' on jäänyt historiaan ja poistunut todellisuudesta”. Joten farssi jatkuu.

Venäjän suhteista puhuttaessa Conte (kuten Renzi 2016) esittäytyy vain EU-maan hallituksen johtajana, vaieten Italian NATO-jäsenyydestä “etuoikeutettuna liittolaisena” pitämänsä Yhdysvaltain komennossa. Niinpä Italian ja Venäjän neuvotteluissa on paikka varattuna vakiovieraalle, “etuoikeutetulle liittolaiselle”, jonka vanavedessä Italia seuraa.

Conte hallitus vakuuttaa suhteidensa Venäjään olevan “erinomaiset” siitä huolimatta, että viikkoa aikaisemmin Naton päämajassa oli taas kerran syyttänyt Putinia INF-sopimuksen rikkomisesta (Washingtonin esittämien “todisteiden” perusteella), siten ryhtyen tukemaan Yhdysvaltain päätöstä haudata sopimus voidakseen sijoittaa Eurooppaan uusia Venäjään suunnattuja keskipitkän matkan ydinohjuksia.

Heinäkuun 3., Putinin italianmatkan aattona Moskova julkaisi Putinin allekirjoittaman lain Venäjän eroamiseksi INF-sopimuksesta, ennalta tehtynä toimena siltä varalta, että Yhdysvallat päättää lopullisesti luopua sopimuksesta 2. elokuuta.

Ø  Putin myös varoitti, että mikäli Yhdysvallat sijoittaa uusia ydinaseita Euroopan maihin lähelle Venäjää niin Venäjä suuntaa ohjuksensa alueille, joille nämä aseet on sijoitettu.

Ø  Tämä varoitus vaikuttaa siis myös Italiaan, joka tällä hetkellä valmistautuu ottamaan vuodesta 2020 alkaen vastaan uusia B61-12 -pommeja, jotka ovat myös Italian ilmavoimien käytettävissä – Yhdysvaltain komennon alla.

Ø  Viikkoa ennen näiden “erinomaisten” venäjänsuhteiden julistamista Contén hallitus vahvisti italian osallistumisen Nato-joukkoihin – Yhdysvaltain komennossa – vahvuutena 30 sotalaivaa, 30 pataljoonaa ja 30 lentolaivuetta, jotka voidaan saada valmiuteen 30 päivässä Venäjää vastaan vuodesta 2020 alkaen. Venäjän vastaisessa toiminnassa pysytellen italialaiset laivat osallistuvat Naton sotaharjoituksiin sukellusveneillä.

Ø  Mekanisoidut italialaiset sotavoimat ovat osa Naton tasteluosastoa Latviassa, ja kaksi viikkoa sitten Ariete Armoured Brigade harjoitteli Puolassa. Italian hävittäjiä – Eurofighter Typhoons – on sijoitettu Romaniaan ja Latviaan.

Kaikki tämä vahvistaa sen, että Italian ulko- ja sotapolitiikkaa ei päätetä Roomassa vaan Washingtonissa, aivan nykyisen “itsenäiseksi” määritellyn hallituksen nenän edessä.

Suhteet Venäjään, samoin kuin Kiinaan, perustuvat juoksuhiekkaan, Italian riippuvuuteen Washingtonin tekemistä strategisista päätöksistä. Voimme vain muistaa, miten vuonna 2014, Washingtonin määräyksellä, venäläis-italialainen South Stream -kaasuputki sabotoitiin ja siitä seurasi miljardien eurojen tappio italialaiselle yhtiöille. Italian hallitukseen vaietessa täysin yksimielisesti.


il manifesto10. heinäkuuta 2019


Käännös: Tuula


«DICHIARAZIONE DI FIRENZE»
Per la creazione di un fronte internazionale NATO EXIT in tutti i paesi europei della NATO




Saturday, June 22, 2019

SUOMI -- Manlio Dinucci --« SODANKÄYNNIN TAITO » Keitä ovat Persianlahden öljytankkerien tuhopolttajat?


« SODANKÄYNNIN TAITO »
 Keitä ovat Persianlahden öljytankkerien tuhopolttajat?
 Manlio Dinucci




Yhdysvaltain kasvattaessa uutta jännitettä Lähi-Idässä väittämällä Iranin hyökänneen Omanin lahden öljytankkereihin, Italian varapääministeri Matteo Salvini tapasi yhden Washingtonin strategian arkkitehdeistä, ulkoministeri Mike Pompeon, ja vakuutti hänelle, että “Italia haluaa takaisin asemansa suurimman läntisen demokratian tärkeimpänä kumppanina Euroopan mantereella”. Täten hän on liittänyt Italian Washingtonin aloittamaan operaatioon.

”Omaninlahden tapaus”, casus belli Irania vastaan, on selkeä kopio “Tonkinin lahden tapauksesta” 4. elokuuta 1964, mitä käytettiin oikeutuksena pommituksille Pohjois-Vietnamissa, jota syytettiin hyökkäyksestä Yhdysvaltain torpedovenettä vastaan (syytös, joka myöhemmin todistettiin vääräksi).

Tänään Washington julkaisi videon, jonka väitetään näyttävän iranilaisen partioaluksen miehistön poistavan räjähtämättömän miinan öljytankkerin kyljestä salatakseen sen (koska miinassa olisi lukenut “Valmistettu Iranissa”).

Tällä “todisteella” - todellisella älykkyytemme loukkauksella – Washington yrittää naamioida operaation tavoitteen. Se on osa strategiaa, jolla pyritään kontrolloimaan maailman öljy- ja maakaasuvarantoja ja niiden energiareittejä (1). Ei ole sattumaa, että iran ja Irak ovat Yhdysvaltain kiinnostuksen kohteina. Niiden koko öljyvarannot ovat suuremmat kuin Saudi-Arabian, ja viisi kertaa suuremmat kuin Yhdysvaltain. Iranian maakaasuvarannot ovat noin 2,5 -kertaiset Yhdysvaltoihin verrattuna. Venezuela on Yhdysvaltain kohteena samasta syystä, koska sillä on maailman suurimmat öljyvarannot.

Energiareittien kontrollointi on äärimmäisen tärkeää. Syyttämällä Irania yrityksestä “häiritä öljyn kuljetusta Hormuzin salmen läpi”, Mike Pompeo ilmoitti, että “Yhdysvallat tulee puolustamaan navigointivapautta”. Toisin sanoen hän ilmoitti, että Yhdysvallat haluaa saada sotilaallisen kontrollin tällä energiatoimitusten avainalueella, ja siten myös Euroopassa estämällä ennen kaikkea Iranin öljyn kuljetuksen (öljyn, joka ei kuitenkaan ole Italian ja muiden Euroopan maiden vapaasti saatavilla Yhdysvaltain kauppasaarron takia).

Ø Iranin edullista maakaasua olisi myös voitu saada Eurooppaan Irakin ja Syyrian läpi kulkevan putken kautta. Mutta vuonna 2011 aloitettu projekti loppui Yhdysvaltain/Naton operaatioon, joka tuhosi Syyrian.

Ø  Luonnonkaasua olisi myös voitu saada Italiaan suoraan Venäjältä, ja sieltä toimittaa muihin Euroopan maihin merkittävin taloudellisin hyödyin Mustanmeren South Stream -reitin kautta. Mutta putken jo pitkälle edistynyt rakentaminen pysäytettiin 2014 Yhdysvaltain ja itse EU:n painostuksesta, Italiaan kohdistuvin raskain ennakkoluuloin.

Itse asiassa kysymys oli  North Stream:in jatkosta, mikä tekisi Saksasta Venäjän kaasun ensisijaisen keskuksen. Ja 2018 vaaditun “Yhdysvaltain/EU:n strateginen energiayhteistyö” -sopimuksen seurauksena Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun (LNG) vienti EU:hun kolminkertaistui. Tärkein keskus oli Puolassa, mistä “vapauden kaasua” myös tuli Ukrainaan. 

Washingtonin päämäärä on strateginen – vahingoittaa Venäjää korvaamalla venäläinen kaasu Euroopassa yhdysvaltalaisella. Mutta meillä ei ole takuita hinnasta eikä aikarajasta Yhdysvaltain kaasulle, joka uutetaan bitumipitoisesta liuskekivestä fracking -tekniikalla (hydraulinen murtaminen), joka on katastrofaalista ympäristölle.

Mitä sanottavaa Matteo Salvinilla on kaikesta tästä? Kun hän saapui “läntisen maailman suurimpaan demokratiaan” hän julisti ylpeänä - “Kuulun hallitukseen, joka ei Euroopassa enää tyydy murusiin”.

Il manifesto, 18. KESÄKUUTA 2019

Käännös : A.T.


[1] « Geopolitique du petrole à l’ere Trump », par Thierry Meyssan, Voltaire Network, 9 April 2019.








Thursday, June 20, 2019

SUOMI—Manlio Dinucci -- “SODANKÄYNNIN TAITO” – VENÄJÄ-KIINA: HUIPPUKOKOUS, JOSTA MEDIA VAIKENI

With President of the People's Republic of China Xi Jinping.
“SODANKÄYNNIN TAITO”
Venäjä-Kiina: huippukokous, josta media vaikeni
Manlio Dinucci



VOLTAIRE NETWORK | ROOMA(ITALIA) | 12. KESÄKUUTA 2019
JPEG - 59 ko
Kesäkuun 5. media kohdisti huomionsa presidentti Trumpiin ja Euroopan Nato-johtajiin, jotka luonnollisesti juhlivat D-Day:n vuosipäivän kunniaksi Portsmouthissa “rauhaa, vapautta ja demokratiaa Euroopassa”, vannoen “puolustavansa niitä milloin tahansa ne olisivat uhattuina”. Viittaus Venäjään on selvä.
Tärkeimmät tiedotusvälineet joko ohittivat tai melko sarkastisesti siirsivät vähemmän tärkeisiin uutisiin kokouksen, joka tapahtui samana päivänä Moskovassa Venäjän ja Kiinan presidenttien kesken. Vladimir Putin ja Xi Jinping, jotka 30. kokouksessaan kuuden vuoden aikana jättivät retoriset konseptit ja kiinnittivät huomionsaa useisiin tosiseikkoihin.
Näiden kahden maan välinen kaupankäynti, joka viime vuonna ylitti 100 miljardia dollaria, laajeni nyt noin 30 uudella kiinalaisella projektilla, erityisesti energiasektorilla yhteensä 22 miljardilla dollarilla.
Venäjästä on tullut suurin öljyn viejä Kiinaan, ja se valmistautuu tekemään samoin maakaasun osalta: idän suurin kaasuputki avautuu joulukuussa, ja sitä seuraa toinen Siperiasta, ja lisäksi kaksi valtavaa aluetta nesteytetyn maakaasun vientiä varten.
Yhdysvaltain suunnitelma Venäjän eristämiseksi sanktioilla, myös EU:n käyttämä keino, yhdistettynä Venäjän energiantuonnin loppumiseen Euroopassa, käy näin hyödyttömäksi.
Venäjän ja Kiinan yhteistyö ei tule rajoittumaan energiasektoriin. Yhteisiä projekteja on aloitettu avaruuslento- ja muilla korkean teknologian alueilla. Maiden välisiä reittejä (rautatie-, maantie-, joki- ja meritie-) kehitetään voimakkaasti. Kulttuurivaihto ja turismi lisääntyvät nopeasti.
Tämä on laajamittaista yhteistyötä, jonka strategista visiota osoittavat kokouksen lopuksi tiedotetut kaksi päätöstä:
Ø  Hallitusten välisen sopimuksen allekirjoittaminen, jolla lisätään  kansallisten valuuttojen käyttöä (ruplaa ja jeniä) kauppavaihdossa ja rahaliikenteessä, vaihtoehtona sitä edelleen hallitsevalle dollarille.
Ø  Yhteistyöpyrkimysten voimistaminen Kiinan tukeman Uuden Silkkitien suhteen, ja Euraasian Talousliiton (EAEU) kanssa “tarkoituksena  laajentaa euraasialaista yhteistyötä tulevaisuudessa”.
Tavoite ei ole liity ainoastaan talouteen, mitä todistaa “Yhteinen julistus maailman strategisen vakauden vahvistamisesta”, joka allekirjoitettiin kokouksen lopuksi. Venäjä ja Kiina ovat “samalla tai hyvin samanlaisella kannalla”, tosiasiassa  Yhdysvaltojen/Naton kannan vastaisella, mitä tulee Syyriaan, Iraniin, Venezuelaan ja Pohjois-Koreaan.  
Ne antavat varoituksen: Yhdysvaltain vetäytyminen lyhyen ja keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta (tavoitteena keskipitkän matkan ydinohjuksien sijoittaminen Venäjän ja Kiinan ympärille) voi kasvattaa asevarustelua ja lisätä ydinkonfliktin mahdollisuutta. Ne tuomitsevat Yhdysvaltain kieltäytymisen hyväksymästä ydinkokeiden täydellistä kieltämistä.
Ne myös pitävät “vastuuttomana” sitä, että tietyt valtiot, vaikkakin ovat allekirjoittaneet ydinsulkusopimuksen, harjoittelevat “yhteisiä ydinoperaatioita”, ja vaativat “kaikkien rajojensa ulkopuolella lähetettyjen ydinaseiden palauttamista omille alueilleen”.
Tämä vaatimus koskee suoraan Italiaa ja muita Euroopan maita, joihin Yhdysvallat on ydinsulkusopimuksen vastaisesti sijoittanut ydinaseita, joita isäntämaat voivat käyttää Yhdysvaltain komennon alaisina: B61- ydinpommeja, jotka 2020 korvataan vielä vaarallisemmilla B61-12-pommeilla.
Tärkeimmät tiedotusvälineet eivät ole sanoneet mitään tästä, vaan keskittyivät 5. kesäkuuta kuvailemaan presidentin vaimon Melania Trumpin D-Day-seremonioissa käyttämiä upeita pukuja.
Tääntäjä: T. A.
Source
Il Manifesto (Italy)/Réseau Voltaire




«DICHIARAZIONE DI FIRENZE»
Per la creazione di un fronte internazionale NATO EXIT in tutti i paesi europei della NATO